Liikuttava kesäkuu

Toukokuu kului lähinnä odottaen pääsykokeen tuloksia ja aika mateli eteenpäin. Lopulta, kun tuloksia sai soittamalla kysellä, kuulin jääneeni kolmannelle varasijalle ja sisään pääsi 8 opiskelijaa. Mietin, että noin pieneen joukkoon en enää mitenkään pääse kolmannelta varasijalta ja kuoppasin koko haaveeni. Mietin turhautuneena, mitä tekisin syksyllä ja saisinko tälle kesälle jotain työtä edes. Ulkona alkoi olla ihanat kelit ja itse vain velloin paljon sisällä tappiomielialassa.

Sitten sain soiton ja minulle tarjottiin työkkärin kautta kesäkuuksi kokopäivätyötä siivoojana. Olen ennen äitiyslomaa tehnyt kyseistä työtä 6 vuotta kokoaikaisesti, joten suostuin haastatteluun. Seuraavana päivänä kuulin, että minut oli valittu. Paluu siivoustyöhön aiempaa ylipainoisempana ei ole tuntunut mitenkään hankalalta. Päinvastoin on ollut virkistävää saada liikkua ja päästä pois kotoa. Mieli virkistyy kun koko vuorokausi ei pyöri lapsenhoidon ja kodinhoidon ympärillä.

Polvet eivät ole yhtä hyvässä kunnossa kuin noin 1,5 vuotta sitten, mutta sain viimeinkin aikaiseksi lähteä selvittämään asiaa. Soitin terveyskeskukseen ja sain ensimmäiseksi ajan fysioterapeutille. Sen lisäksi minulla on varattuna aika kaupungin omalle, maksuttomalle liikuntaneuvojalle, jonka kanssa on mahdollista tehdä liikkumista koskeva henkilökohtainen suunnitelma.

Passiivisuus on ollut koko vuoden sellainen asia, jota olen halunnut vähentää, mutta intoa ei ole kauheasti löytynyt. Lyhyessä ajassa olen innostunut tekemään lapseni kanssa enemmän lenkkejä rattaiden kanssa ja tosiaan aloittanut fyysisen työn, sopinut fysioterapian ja liikuntaneuvonnan. Minulla on tässä kuussa myös ekaa kertaa ainakaan viiteen vuoteen aika hierojalle ja heinäkuussa olisi soittoaika ravitsemusterapeutille.

Eikä tässä vielä kaikki, niin kuin ostostv:ssä tavataan sanoa. Odottaessani sähköpostivastausta liikuntaneuvojalta, silmiini pisti uusi viesti ihan toiselta taholta. Luin viestin alun hölmistyneenä ja tippa linssissä. Olin päässyt kolmannelta varasijalta kahdeksan valitun joukkoon sittenkin! Elokuussa aloitan opiskeluni graafiseksi suunnittelijaksi. 

Tuntuu ihan siltä, kuin jokin henkinen tukos olisi lähtenyt liikkeelle. Elämään liittyvät muutokset ovat käytännössä saaneet minut liikkeelle ja keventynyt mieli on antanut lisäpuhtia. Toisin kuin viime vuonna, en ole nyt tippaakaan kiinnostunut siitä mitä painan ja laihdunko. Vaatekoko kiinnostaa sen puolesta, että olen ostanut ja aion ostaa kesää ja koulua varten kivoja vaatteita. 

Leppoisaa lauantaita 🏵️

~Paperijoutsen 🦢