Painonhallintaa vai elämää hallitsevaa painoa?

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta minuuttia, tuntia tai kokonaista päivää elämästäni on kulunut painosta puhumiseen. Ihannepainossani olen ollut henkisesti kuin Taru sormusten herrasta maailman Klonkku, joka pitelee kiinni arvokkaimmasta aarteestaan. Menetettyäni hartaasti arvostamani hoikkuuden, tuntui kuin olisin katsellut aarteeni putoamista tulivuoreen varmana siitä, että se on kadotettu iäksi. Kuulostaako superdramaattiselta? Sitä se pitkään olikin. 

Tämä ei ole blogi siitä, kuinka havahduin ylipainoon, jätin pois iltasuklaat ja marssin personal trainerin kanssa salille liikakilojen karistessa viikko viikolta pois. Itse asiassa tämä blogi alkaa siitä asetelmasta, että havahduttuani ylipainooni, tein lähes jokaisen mahdollisen tempun ja ryhtiliikkeen ilman, että grammaakaan painoa lähti yli vuoteen. Tässä vaiheessa joku saattaa miettiä, millainen euron alelaarin vaaka minulla on kotona. Eihän kukaan muuta elämäntapojaan yli vuotta ilman mitään tuloksia?! Tähän on heti kättelyssä lisättävä myös se, että painon putoamisen sijaan paino nousi tuon kyseisen vuoden aikana hurjat 17 kiloa aiemman 37 kilon ylipainon päälle. Yhteenlasku antaa tulokseksi huimat 54 kiloa ylipainoa. 

Hämmentävintä on se, että en osaa edelleenkään täysin kertoa, miksi painoni kipusi 124 kiloon. Sain kuulla ravitsemusterapeutiltani, että kaltaisiani painoon jumahtaneita on muitakin, eikä heilläkään ratkaisua löydy hetkeen vaikka elämäntapoja on selkeästi lähdetty muuttamaan. Tieto siitä, etten ole ainut laihtumaan kykenemätön, synnytti halun aloittaa tämän blogin.

Saattaa olla, että tästä blogista tulee kuin korkkitaulu, johon kiinnitän esille johtolankoja mysteerini ratkaisemiseen. Kenties tästä tulee blogi, jonne voin kirjoittaa riemuni ensimmäisen kadonneen kilon johdosta tai jonne kaltaiseni löytävät jakamaan kokemuksiaan. Tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa tule olemaan blogi, jossa ihmisen arvo määriteltäisiin painon, painonhallintakykyjen tai minkään muunkaan ulkoisen perusteella. Rakentavia kommentteja, oivalluksia ja tsemppiä otetaan aina vastaan kiitollisena.

Kerron ensi kerralla tarkemmin siitä, millaisia fiiliksiä ja tekijöitä nykyiseen painooni ja jaksamiseeni liittyy.

Toivotan kaikille pilviä hipovan keveitä haaveita alkavaan viikkoon.


❤️Paperijoutsen

Kommentit

  1. Rohkeaa kirjoittaa aiheesta ja matkastasi kohti tasapainoista painonhallintaa. Jaan ajatuksen, että painon miettimiseen ja siitä puhumiseen käytetään valtavasti aikaa. Painosta riippumatta tärkeää olisi löytää painorauha, jonka myötä painonhallintakin on helpompaa.

    www.onnentuulia.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ☺️ Itselläni se, että paino ei ole laskenut näin pitkänkään ajan kuluessa, on pakottanut kohtaamaan asioita. Jos olisin hetkessä laihtunut mukavan tuntuisen määrän, en olisi joutunut tekemään sitä valtavaa määrää henkistä työtä, jonka olen nyt tehnyt. On hienoa tietää, että saavutettuani henkisen tasapainon ja itsetunnon tämän kokoisena, itsetuntoni ei jatkossakaan ole kiinni siitä miltä ulkoisesti näytän.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästöliekki joka poltti uskoa toipumiseen, muttei ainuttakaan kiloa

Miksi aktiivisuusrannekkeesta tuli kolmas pyörä?

Kevään kuulumiset osa 3: Uni